Lentokorkeuden säätäminen – johtajan tärkeä taito

Vuosi 2021 on käynnistynyt todennäköisesti monella jossakin määrin toisenlaisin ajatuksin ja ehkä tavoitteinkin kuin edeltäjänsä. Koronaepidemia ja sopeutumisemme vallitsevaan tilanteeseen jatkuu edelleen. Samoin sen pohdinta, mitä kaikkea tästä voimmekaan oppia ja ottaa kenties omiksi eväiksemme tälle vuodelle.

Monien johtamistyötä tekevien työnohjattavieni kanssa tuli edellistä vuotta clousatessamme puhuttua siitä, kuinka keväästä alkaen vuosi oli ollut kovin erikoinen ja kuvainnollisesti ”kuin lyhyillä ajovaloilla metsätaipaleella ajamista”. Pitkien valojen käyttäminen oli ollut haastavaa kun näkyvyyttä kovin kauas ei niilläkään vallitsevan sumun vuoksi saanut ja fokus oli siirtynyt tarpeeseen nähdä pikemminkin nyt lähelle ja reagoida sujuvasti muuttuviin tilanteisiin. Reagointinotkeutta ja -kykyä on kysytty varmasti johtamistyötä tekeviltä tavallista enemmän, samoin kykyä pitää omaa päätä pinnalla, ajatuksia riittävän kirkkaina ja myös riittävää kokonaisnäkyvyyttä siihen missä kulloinkin mennään.  

Eräs pitkän linjan johtaja nosti taannoin työnohjaustapaamisessamme esille kuinka yksi suurimpia oivalluksia hänelle johtamisurallaan on ollut oivaltaa oman lentokorkeuden säätämisen tärkeys ja merkityksellisyys omassa työssä. Johtamistyön arjessa kohtaa usein tilanteita, missä on kyettävä laskeutumaan riittävän lähelle ymmärtääkseen mistä aidosti on kysymys. Toisaalta johtajana on kyettävä myös nousemaan säännöllisesti helikopterissa riittävän etäälle, lintuperspektiiviin, jotta kokonaisuus voi hahmottua ja olennainen jäsentyä. Monet etätyötä tekevät johtajat ovat tässä koronamurrosvaiheessa kokeneet, että tämänkaltaista hyödyllistä etäisyyden ja perspektiivin ottoa on voinut hyvinkin tapahtua juuri etämoodissa työskennellessä. Haasteena on voitu pikemminkin kokea se, miten nähdä riittävän lähelle ja esimerkiksi yksittäisten työntekijöiden arkeen. Tämä on vaatinut monilla johtajilla ja organisaatioilla uudenlaisten työkäytänteiden pohdintaa ja niiden luomista.

Taito vaihtaa näkökulmaa

Jo antiikin Kreikan filosofit pyrkivät näkökulman vaihtamisen avulla kehittämään kykyään säilyttää mielentyyneyttään. Lääketieteen tohtori ja psykoterapeutti Antti S. Mattila on teoksessaan Näkökulman vaihtamisen taito (2011) todennut viisaasti kuinka kyky katsoa elämässä eteen tulevia tilanteita erilaisista näkökulmista, nähdä ne ikäänkuin uudessa valossa, on myös merkki henkisestä joustavuudesta. Elämässä eteen tulevien tilanteiden tarkastelu uusista, ehkä yllättävistäkin näkökulmista voi helpottaa suuresti niin sosiaalista kanssakäymistä kuin myös omaa jaksamistamme ja sopeutumiskykyämme. Näköalattomuus ja ajatusten liiallinen kapeutuminen on itseasiassa monessa mielessä myös hyvinvointimme kannalta riskaabelia. Erityisen riskaabelia se on johtajistolla, joilla on vastuuta laajemman organisaation toiminnasta, henkilöstöstä ja organisaation toimintaedellytyksistä. Henkilökohtaisella ja myös yhteisellä reflektoinnilla ja dialogilla on tässä ajassa aivan erityinen sijansa.

Johdon psykologityönohjaajana ja -coachina olen havainnut kuinka esihenkilöiden, johdon ja johtoryhmien mahdollisuuteen pysähtyä säännöllisesti käsittelemään työstä (ja kokonaiselämästäkin) nousevia erilaisia asioita ja ilmiöitä on tullut viime aikoina aivan erityisen tärkeää. Omien ajatusten ja tunteiden hahmottaminen auttaa usein hahmottamaan mikä on aidosti tärkeää, mutta se voi auttaa hahmottamaan myös suurempaa ja kollektiivisempaa kuvaa. Tarvitaan myös yhteistä jakamista, erilaisia näkökulmia ja perspektiivejä mitä yhteinen keskustelu usein mahdollistaa. Lähelle on hyvä ja tärkeää nähdä. Lentokorkeutta säätämällä ja asioita myös säännöllisesti laveammista helikopterinäkökulmista katsoen voi ymmärryksemme nykytilasta ja tulevasta suuresti laventua ja rikastua. On tärkeää luoda organisaatioihin hyviä käytänteitä yhteiselle keskustelulle ja dialogisuudelle. Myös johdon ja esihenkilöiden yhteiselle keskustelulle olisi tärkeää olla tilaa ja sijaa. Iso etu voi olla myös sopivasti organisaation ulkopuolisen työnohjaajacoachin tuki.

Omien uskomuksien tarkistaminen

Monenlaiset uskomukset voivat tehdä meille muuttuneessa arjessa myös tepposia. Uskommeko esimerkiksi siihen, että elämässä ja tässä vuodessa 2021 pärjääminen ja menestyminen edellyttää 150 lasissa ajoa, jatkuvassa hälytysvalmiudessa eloa ja oloa ja tiukkaa tavoitteellisuutta? Vai uskommeko siihen, että elämässä ja tässä vuodessa pärjääminen ja menestyminen voikin syntyä oman tai organisaation kompassin uudenlaisen kalibroinnin kautta, missä omaa tai organisaation kunnianhimo- ja tavoiterimaa voi tietoisesti himmata alemmaksi ja panostaa vaikkapa hyvinvointiin, ajatusten riittävään kirkkauteen ja näiden edellytyksien vahvistamiseen? Sillä, millä aiemmin on uskottu taattavan elämässä ja työssä pärjääminen ja menestyminen ei tässä kohden välttämättä enää sitä taata. Osaamisemme ja ymmärryksemme on ilahduttavalla tavalla alkanut kasvaa siitä, mihin yksilö- tai työyhteisötason menestymisen katsomme pitkällä juoksulla pohjautuvan.

Professori Juha T.Hakala puhuu tuoreessa teoksessaan Vähemmällä enemmän (2020) siitä, kuinka esimerkiksi liiallisella kunnianhimolla on myös vaaransa. Se esimerkiksi tuppaa kapeuttamaan näköalaamme, nakertamaan luovuuttamme, ahdistamaan mieltämme ja heikentämään kykyämme oppia uutta. Lukuisat aivotutkimukset ja ihmisten inhimilliseen toimintaan pohjautuvat tutkimukset vahvistavat myös tätä.

Olisikohan niin, että niin yksilönä kuin myös työssä ja työyhteisöissä menestys syntyykin kasvavassa määrin sopivan leppoistamisen, joustavuuden, henkilökohtaisen ja yhteisen tuumailun ja riittävän palautumisen vaalimisen kautta? Ei liian tiukasti puristaen ja hampaita kiristäen vaan sopivasti lentokorkeutta säätäen, itseämme ja toisiamme riittävän myötätuntoisesti kuunnellen ja toistemme kanssa asioita jakaen ja pallotellen? Inhimillisen ihmisyytemme ehkäpä aiempaa vahvemmin tiedostaen ja sen voimaa tässä tulevassa vuodessa myös viisaasti hyödyntäen?

Miten sinä voisit tukea työssäsi ja elämässäsi hyvinvointiasi ja menestymistäsi? Mikä voisi auttaa sinua oman lentokorkeutesi säätelymahdollisuudessa ja ehkä uudenlaisten näkökulmien saamisessa ja luomisessa? Minkälaisia tavoitteita tälle vuodelle 2021 haluaisit itsellesi luoda ja mitä konkreettisia askeleita ne voisivat sinulle ja/tai organisaatiollenne käytännössä tarkoittaa? Minkälaiset, ehkä uudet uskomuseväät voisivat tukea sinun tai organisaationne tämän vuoden matkantekoa? Voisiko jotakin tehdä tietoisesti uudenlaisella tavalla, kokeilla? 

Kaikkea hyvää vuoteen 2021!

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *