top of page

Eväitä työarjen starttiin



Monet meistä ovat olleet kesäloman jälkeen ehkä jo jonkin aikaa työssä. Kokemuksesta tiedämme, että loman jälkeisen työarjen aloitukseen liittyy usein monenlaisia ajatuksia ja tunteita. Yleensä ottaa tovin ennenkuin saamme arjesta ja työmoodista taas kiinni. Loman päättyessä saatamme myös tuntea tietynlaista haikeutta. Tekisi mieli vielä viipyillä loman tunnelmissa ja siirtymä työn ja arjen pariin voi tuntua tahmealta.



Kompassin kalibrointi ja voimavaratekijät


Lomalta työarkeen paluu on myös siirtymävaihe, jolloin voi olla hyödyllistä pohtia omaa tulevaa suuntaa, kalibroida kompassia tulevaan. Levänneenä oman elämän rutiinit ja tavat hahmottuvat usein paremmin kuin väsyneenä: mikä näyttää itsellä toimivan ja tukevan omaa hyvinvointia, työn ja elämän tyytyväisyyttä, riittävää palautumista. Tunnistitko itse lomassasi jotakin sellaista, jota haluaisit siirtää jollakin tavalla myös tuleviin kuukausiin ja arkirutiineihisi? Minkälaiset asiat tai arvot ovat tässä kohden sinulle tärkeitä ja sellaisia, joihin haluaisit tietoisesti nyt panostaa?


On hyvä tunnistaa niin työn kuin myös yksityiselämän voimavaratekijöitä ja vaalia niitä. Mikä kaikki tuottaa tyytyväisyyttä ja mistä olet työssäsi ja elämässäsi yleisesti tyytyväinen? Kun olemme tietoisia siitä, minkälaiset asiat ja arvot ovat meille juuri tässä työelämän ja elämäntilanteen kohdassa tärkeitä, voimme myös paremmin myötävaikuttaa niihin. Teemme viisaampia valintoja, emmekä kulje liikaa automaattiohjauksella. Itsestä huolehtimisen avulla on mahdollisuus luoda rajoja ja varata aikaa niille asioille, jotka edistävät voimavaraisuuttamme niin työssä kuin työn ulkopuolella sekä tuovat tasapainoa elämään.



Mahdollisen muutostarpeen tunnistaminen


Loma-ajalla etäisyyden saanti työkuvioihin ja mahdollisuus pysähtymiseen ovat voineet tehdä itselle näkyväksi mahdollisen fiilaus- tai muutostarpeen joko työssä tai muulla elämänalueella. Raskaampiakaan tunteita ei kannattaisi liiaksi väistellä vaan hyödyntää niiden takana olevaa viestiä siitä, mitä tilanne tai tunteet yrittävät tässä kohden itselle kertoa. Mikä kenties kaipaisi muutosta? Mitä toivoisit? Miltä arki näyttäisi tai tuntuisi kun toivomasi muutos olisi toteutunut? Miten muut sen näkisivät ja kokisivat, ja miten muutos heijastuisi ympäristöösi? Mikä voisi olla ensimmäinen, pienikin askel toivomasi muutoksen suuntaan? Kuka tai ketkä voisivat sinua tässä muutoksessa tukea?


Joskus pienikin työn, vapaa-ajan tai arkirutiinien tuunaus voi vaikuttaa yllättävän paljon omaan hyvinvointiin, vireystilaan ja elämän tyytyväisyyteen. Usein on myös viisasta hyödyntää toisten kanssa pallottelua ja keskustelua. Myös työpaikalla kannattaa olla aloitteellinen ja ottaa asioita keskusteluun joko porukassa tai vaikka oman esihenkilön kanssa. Fiksuilla työpaikoilla löytyy hyviä käytänteitä, hyvää johtajuutta ja ilmapiiri, jossa asioista on lupa ja mahdollisuus puhua.



Suunnittelu ja kalenterointi helpottavat


Asioiden suunnittelu ja kalenterointi vähentävät arjen kuormittavuutta ja auttavat hahmottamaan kokonaisuutta ja tulevia viikkoja ja kuukausia eteenpäin. Olisi hyvä, jos tulevia kuormituskohtia olisi mahdollista ennakoida edes jossakin määrin, jolloin voisi jo etupainotteisesti pohtia, miten omaa tai työporukan jaksamista voisi silloin tukea ja mitä järjestelyjä voisi siltä varalta mahdollisesti tehdä. Jokaiselle on lisäksi henkisesti tärkeää tietää, että edessä on myös kalenteroituja loma- tai suvantokohtia, tai kohtaamisia itselle tärkeiden ihmisten kanssa. Arjessa on hyvä olla asioita, joita on mukavaa odottaa.


Aina ei varmastikaan ole tarpeen olla myöskään niin viimeisen päälle tavoitteellinen ja uusia kehittymisalueita itselleen liian tiukasti asettava. Joskus aivan tavallinen arki voi olla riittävää ja sinällään tavoiteltavaa. Omaa rimaa voi myös tietoisesti madaltaa, sillä usein vähempikin mailan puristaminen riittää ja paradoksaaliseksi jopa johtaa monenlaiseen hyvään. Itseä ja omia rajoja on tärkeää kuunnella – samoin myös muiden.


Erilaisissa elämän ruuhkavuosissa (vanhempina, isovanhempina, ikääntyneiden vanhempien tukijoina) yhteinen kalenterointi esimerkiksi kumppanin, muiden perheenjäsenten tai läheisten kanssa voi auttaa saamaan hallinnan tunnetta arjesta. Yhteisöllisyys on tärkeä voimavaratekijä työelämän lisäksi myös työn ulkopuolella.



Työn merkityksestä


Vaikka palkan ansainta on keskeinen motivaattori työssäkäyntiin, on työllä meille myös muita merkityksiä. Työ tyydyttää usein myös neljää psykologista perustarvettamme: 1) tarvettamme autonomiaan, 2) kyvykkyyttä ja kokemusta osaamisesta, 3) yhteisöllisyyden ja yhteenkuuluvuuden tarvetta sekä 4) tarvettamme auttamiseen ja hyödyksi olemiseen.


Työllä voi olla tärkeä rooli myös itsemme toteuttamisessa, ammatillisessa ja henkilökohtaisessa kehittymisessä ja uuden luomisessa. Työ voi tuottaa meille monella tavalla mielihyvää, merkityksellisyyden tai onnistumisen kokemuksia. Ikuinen vappu tai kesäloma ei välttämättä ole kovinkaan tavoiteltava tila, sillä sekin alkaa todennäköisesti jossain vaiheessa kyllästyttää.


Lähestyvä eläköityminen voi olla todella merkittävä siirtymäkohta, kriisikin, jonka työstäminen jo joitakin vuosia aiemmin voi olla usein muutosta niin henkilökohtaisesti kuin myös työyhteisön kannalta tukevaa. Monet vastuullisissa johtotehtävissä toimivat ovat kokeneet esimerkiksi oman säännöllisen työnohjauksen työuran viimeisinä vuosina merkittäväksi tueksi itselleen niin yksilöinä kuin myös johtajina.



Yhteisöllisyyden voima työssä


Yhteisöllä ja yhteenkuuluvuudella on tärkeä merkitys meille ihmisinä ja työpaikan ihmissuhteilla ja niiden laadulla on usein tärkeä merkitys työtyytyväisyydelle ja hyvinvoinnille. Meille on tärkeää kuulua porukkaan, tulla kuulluiksi ja nähdyiksi. Työpaikat, joissa panostetaan yhteisöllisyyteen, keskinäiseen vuorovaikutukseen ja kohtaamiseen, edistävät usein myös luovuutta, innovatiivisuutta ja liiketoiminnallista menestymistä. Säännöllinen vuorovaikutus työkavereiden kanssa helpottaa tiedon jakamista ja erilaisen osaamisen kehittymistä. Olipa kyseessä epäviralliset keskustelut tai virallisemmat palaverit, jokainen vuorovaikutustilanne tarjoaa mahdollisuuden uusiin näkökulmiin, toisilta oppimiseen ja yhdessä kehittymiseen.


Vaikka itsen kuunteleminen ja oman kompassin kalibrointi on hyvinvointimme kannalta tärkeää, on myös työyhteisöissä, vuorovaikutuksessa ja yhteisöllisyydessä sellaista poweria, jota on tässä ajassa tärkeää vaalia ja johon työpaikoilla kannattaa tietoisesti panostaa. Yhdessä olemme enemmän – ja voimme paremmin sekä olemme onnellisempia.



Blogi on julkaistu 16.8.2023 Kollega.fi-verkkolehdessä:


Commentaires


bottom of page