.png)
Miten tulet kohdatuksi työpaikallasi?
Meillä ihmisillä on syvään rakentunut perustarve tulla kohdatuksi ja kuulluksi. Laadukkaan, läsnäolevan ja dialogisen vuorovaikutuksen merkityksestä puhutaan jo monissa edelläkävijäorganisaatioissa. Esimiehiä valmennetaan kohtaamaan ihmiset arvostaen, aidosti kuunnellen ja osallistaen. Henkilöstön työyhteisö- ja alaistaitoja sekä itsensä johtamista kehitetään ja osallistumisen sekä oman vastuunoton tärkeyttä vuorovaikutuksessa korostetaan. Tiimejä kannustetaan hyvään, inspiroivaan yhteistyöhön ja erilaisuuden hyödyntämiseen voimavarana.
Parhaimmillaan työyhteisöissä vuorovaikutus on avointa ja dialogisuus toteutuu työntekijöiden ja esimiesten välillä, kollegiaalisissa suhteissa sekä tärkeiden sidosryhmien kesken. Valitettavasti arkitodellisuus on vielä monissa työyhteisöissä kuitenkin aivan muuta: laadukasta vuorovaikutusta on liian vähän suhteessa työelämämme muuttuneisiin haasteisiin ja tarpeisiin.
Tarvitsemme arkeemme erilaisia tapoja jäsentää työtämme ja muuttuvaa työympäristöämme. Yhdessä keskustelemalla voimme parhaimmillaan saavuttaa kollektiivisen näkemyksen työstämme, siihen liittyvistä ajankohtaisista haasteista ja vaatimuksista sekä löytää mielekkäitä tapoja myös sille, miten menemme yhdessä eteenpäin. Yhteinen kollektiivinen näkemys tukee myös kokemustamme ”samassa veneessä olemisesta”, joukkoon kuulumisesta, mihin meillä on niinikään syvä inhimillinen perustarve. Monissa kehittymishakuisissa asiantuntijaorganisaatioissa hyödyttäisiin yksilökeskeisyyden asemesta yhteisöllisyyden vahvistamisesta.
Vuorovaikutus on yhteispeliä
Hyvillä mietityillä rakenteilla ja käytänteillä on mahdollisuus tukea työyhteisöissä avointa vuorovaikutusta. Toisaalta nekään eivät automaattisesti takaa vuorovaikutuksen hyvää laatua, vaan joudumme rehellisesti pohtimaan:
miten ymmärrämme vuorovaikutuksen ja vuorovaikutuskulttuurin merkityksen organisaatioissa (onko se tärkeää vai ei ja miksi näin)
miten tietoisia olemme omasta vuorovaikutuksestamme
Odotamme helposti ympäristöltämme hyvää kommunikointia, kuuntelukykyä, tarpeidemme ymmärtämistä ja täyttämistä. Laadukkaan vuorovaikutuksen ydin on paradoksaalisesti kuitenkin se, miten kohtaamme itse itsemme, kuinka tietoisia ja läsnäolevia olemme itse itsellemme ja miten havainnoimme omaa toimintaamme. Mikäli yhteytemme itseemme on tiedostamaton ja pinnallinen, heijastuu tämä vääjäämättä ympäristömme kanssa käymäämme vuorovaikutukseen. Vuorovaikutus on yhteispeliä, vuoroin vaikuttamista. Vastuu vuorovaikutuksen onnistumisesta tai epäonnistumisesta ei ole vain itsemme ulkopuolella.
Näkyvä ja näkymätön puoli
Työyhteisön jäävuorimalli kuvaa hyvin sitä, kuinka organisaatioissa on sekä näkyvä että näkymätön puolensa. Työyhteisön näkyvää puolta edustavat organisaatiokaaviot, rakenteet, tavoitteet ja suunnitelmat, järjestelmät, toimitilat, taidot ja kyvyt, henkilöstö ja muut resurssit. Työyhteisön näkymätöntä puolta edustavat puolestaan asenteet, arvot, normit, erilaiset tunteet, kuten epäluottamus ja pelot, ihmissuhteet ja klikit. Se, mistä emme puhu ja mitä emme tiedosta, on piilossa. Tiedostettuihin, näkyviin asioihin meillä on mahdollisuus vaikuttaa ja tarvittaessa myös kehittää niitä.
Joharin ikkuna on kognitiivisen psykologian työkalu, joka tarjoaa viitekehyksen yksilötasolla näkyvään ja piilossa olevaan puoleemme. Se on myös oiva malli itsetuntemuksen, ihmistuntemuksen sekä vuorovaikutuksen kehittämiseen.
Ikkunassa on neljä ruutua, jotka muodostuvat kahdesta akselista: avoimuudesta ja palautteen käsittelystä. Avoimuudella tarkoitetaan sitä, missä määrin kerromme itsestämme muille. Palautteen käsittelyllä tarkoitetaan sitä, missä määrin haemme, otamme vastaan ja ymmärrämme muilta saamaamme palautetta.
Ikkunan kaksi vasenta ruutua, Avoin ja Kätketty, kuvaavat omaa käsitystämme itsestämme eli asioita, jotka tiedämme itsestämme. Yläosan kaksi ruutua, Avoin ja Sokea, kuvaavat muiden käsitystä itsestämme eli asioita, jotka ovat tuttuja läheisillemme. Oikean alareunan Tuntematon-ruutu sisältää sellaisia asioita itsestämme, joita me, eivätkä muutkaan vielä tiedä. Sokea-ruutu puolestaan edustaa asioita, joista emme itse ole tietoisia, mutta jotka muut meissä näkevät. Meillä voi olla esimerkiksi käsitys itsestämme muita tsemppaavana esimiehenä ja ympäristö kokeekin meidät vaikeasti lähestyttäväksi ja jopa pelottavaksi.
Voimme kehittää itsetuntemustamme ja vuorovaikutusta pyrkimällä suurentamaan avointa ikkunaamme. Tähän on kaksi hyvää strategiaa:
Kerro itsestäsi ja toiveistasi avoimesti, niin annat toisille mahdollisuuden ymmärtää sinua paremmin ja samalla rakennat heidän luottamustaan sinuun.
Ole aloitteellinen pyytämään palautetta ympäristöltäsi. Palaute mahdollistaa itsetuntemuksesi lisääntymisen ja itsesi kehittämisen.
Näiden kahden strategian keinoin pääsemme muuttamaan jokaista Joharin ikkunan neljää ruutua. Avoin-ruutu kasvaa sekä oikealle että alaspäin ja tämän ansiosta meillä on aiempaa enemmän teemoja, joista voimme keskustella toisten kanssa, ja vuorovaikutustaitomme kehittyvät.
Keinoja vuorovaikutuskulttuurin kehittämiseen
Työyhteisön vuorovaikutuksen laatu vaikuttaa yksilötasolla työtyytyväisyyteen, sitoutumiseen, kehittymiskyvykkyyteen ja työhyvinvointiin. Työyhteisötasolla vuorovaikutuksen laatu puolestaan vaikuttaa työn sujuvuuteen, työilmapiiriin, muutoskyvykkyyteen, osaamisen kehittymiseen ja pidemmän tähtäimen menestymiseen.
Työyhteisön vuorovaikutuskulttuuria voidaan kehittää:
lisäämällä johdon ja henkilöstön tietoisuutta vuorovaikutuskulttuurin merkityksestä.
laadukkailla kehityskeskusteluilla.
hyvillä yhteistä keskustelevuutta tukevilla palaverikäytänteillä.
läsnäolevalla työarjen vuorovaikutuksella.
erilaisilla kehittämispäivillä ja valmennuksilla.
vahvistamalla tiimien itse- ja ihmistuntemusta esim. MBTI-menetelmällä.
asiantuntija- ja esimiesryhmien coachingilla ja työnohjauksella.
esimiesten 360-arvioinneilla, joista saatavan palautteen avulla esimies voi kehittää omaa itsetuntemustaan.
Mitä teidän organisaatiollenne kuuluu? Millainen vuorovaikutuskulttuuri teillä vallitsee ja millaisia käytänteitä teillä on? Mitkä ovat vahvuutenne? Entä kehittymishaasteenne?