top of page

Ketutuksesta kehitysdraiviin



Meillä jokaisella on varmaan kosketuspintaa tilanteisiin, joissa itseämme tai kollegaamme on alkanut syystä tai toisesta harmittaa ja ärsyttää. Asiat eivät sujukaan suunnitellusti, prosessit tökkivät, yhteistyössä on hankausta, omat näkemykset eivät tule ehkä kuulluiksi. Mitä siinä on tapahtunut ja mitä siitä on seurannut?


Työelämässä on alettu enenevässä määrin puhua tunteiden merkityksestä ja niiden johtamisesta. Alamme ymmärtää, että tunteilla on keskeinen merkitys toimintamme ohjauksessa ja suuntaajina. Positiiviset tunteet, kuten innostus ja ilo, tuovat tekemiseemme draivia ja aikaansaavuutta ja ne myös tarttuvat myönteisellä tavalla muihin. Hyvin mieluusti kokisimme ennenkaikkea positiivisia tunteita ja jättäisimme ikävämmät tunteet vähemmälle. Tosiasiassa kuitenkin kaikenlaiset tunteet ovat elämässä ja myös työssä hyvin inhimillisiä. Tunteita tulee ja menee, olennaista on se, miten erilaisiin tunteisiin suhtaudumme, minkälaiseen toimintaan ne meitä ohjaavat ja miten erilaisia tunteita työyhteisössä käsittelemme.


Lääkäri Pekka Mustonen ja psykoterapiakouluttaja Antti S.Mattila ovat tutkineet ihmisten harmistumista ja luoneet niin sanotun vitutusindeksin eli V-indeksin (Duodecim 2017). Indeksi muodostuu sen perusteella, kuinka usein ihmistä harmittaa, kuinka kauan harmistus kestää ja kuinka voimakasta se on.


Tunteita, ongelmia ja sivuutettuja arvoja


Erilaisten tunteiden kohdalla on yleensä hyödyllistä tunnistaa mistä tunteesta kulloinkin on kysymys. On myös hyvä pysähtyä pohtimaan, mistä kyseinen tunne heräsi, mitä tämä tunne yrittää meille kertoa ja mitä tunteen takaa mahtaa löytyä. Toisinaan V-käyrän nousu voi kertoa jonkin ongelman ilmaantumisesta ja mahdollisista esteistä suunnitelmamme tai tavoitteemme etenemisessä. Toisinaan taustalta voi löytyä jonkin itselle tärkeän asian, tarpeen tai arvon sivuuttamista.


Siihen, miten yksilöinä erilaisiin vastoinkäymisiin reagoimme, vaikuttaa osaltaan luontainen temperamenttimme ja usein myös senhetkinen vireystilamme. Väsyneenä ja kuormittuneena kuppi tuppaa läikkymään herkemmin kuin hyvähappisena. Kiivas ja nopeatemperamenttinen todennäköisesti syttyy nopeammin ja vahvemmin kuin rauhallisemman temperamentin omaava. Voimakkaiden tunteiden kanssa meidän on usein hyödyllistä harjaannuttaa tunnesäätelyämme ja kykyä ottaa myös mielemme harkitseva puoli käyttöön: laskea tarvittaessa sataan, ottaa aikalisää tai nukkua yön yli.


Yhtä lailla kuin innostuksen tunne on hyvin energiapitoinen, on myös harmistuksen ja ärsytyksen tunteessa paljon energiaa. Haasteena kuitenkin on, miten onnistumme kanavoimaan tämän energian rakentavaan käyttöön. Usein V-käyrän nousu voi avata meille ikkunan hyvin monenlaiseen kehittämiseen eli V-käyrältä on mahdollista päästä kehittämishenkiselle käyrälle. Ärsytys voi näin tehdä näkyväksi meille tärkeää muutos- tai kehittämistarvetta niin työssä, työtavoissa, prosesseissa, toimintaympäristössä, yhteistyösuhteissa kuin myös itsessämme.




Haastavat tunteet työyhteisössä


Työyhteisöissä on hyödyllistä osata käsitellä ja johtaa myös erilaisia tunteita. Tämä edellyttää esihenkilöiltä ja johdolta usein tunnetietoisuuden lisäksi tunneälykkyyttä sekä valmiuksia toimia rakentavasti erilaisissa ihmisten kohtaamisen tilanteissa. Kun esihenkilöllä on kosketuspintaa omiin tunteisiinsa ja kykyä säädellä niitä, on hänellä usein edellytyksiä myös johtaa ihmisiä ja työyhteisöä tilannetajuisesti.


Erityisen haastavia johtamisen näkökulmasta ovat usein juuri V-käyrän tunteet, sillä ne voivat helposti provosoida myös esihenkilöä ja haastaa häntä siinä, miten hän onnistuu aidosti kuulemaan ja kohtaamaan viestintuojaa ja pääsemään vahvojen tunteiden takana olevien asioiden äärelle. Kaikkea ei toki esihenkilönkään tarvitse sietää, mutta tietynlaisena katalysaattorina ja suodattimena toimimista esihenkilötyö joka tapauksessa on. Myös jokaisen työyhteisötoimijan on tärkeä muistaa oma vastuunsa ja työyhteisötaitojensa vaaliminen. Esihenkilöä ei voi pitää kaiken likasankona.


Kun esihenkilö on aidosti kiinnostunut erilaisista näkökulmista ja mahdollistaa työyhteisön sisäisen keskustelevuuden, luo hän ilmapiirin, jossa vuorovaikutetaan, voidaan tulla kuulluiksi ja kohdatuiksi. Esihenkilö luo näin omalla toiminnallaan myös puitteita jokaisen osallisuudelle ja yhteisöllisyyden generoimalle luovuudelle. Psykologisesti turvallinen ympäristö syntyy esihenkilöiden ja johdon tunneälykkään ja riittävän hyvän tunnesäätelykyvykkyyden kautta. Silloin myös harmitukset ja ketutukset voidaan nähdä erilaista kehittämistä draivaavina tunteina, ja V-käyrätkin voivat muuntua kehittämishenkisiksi käyriksi.



Vinkkejä arkeen:

  • Kehitä yksilönä omia tunnetaitojasi harjaantumalla tunnistamaan tunteitasi ja johtamalla tunteitasi riittävän rakentavasti. Harmituksen takana voi olla jokin aito ja tärkeä muutos- tai kehittämistarve tai -toive.

  • Muista, että tulet yksilönä usein parhaiten asiasi kanssa kuulluksi, kun pystyt säätelemään tunteitasi. Liian hyökkäävästi tai impulsiivisesti ilmaistu viesti aiheuttaa sen, että ihmiset alkavat suojautua eikä viestisi välttämättä tavoita heitä.

  • On hyvä luoda työyhteisöön tiedonkulkua, keskustelevuutta ja vuorovaikutusta tukevia käytänteitä. Ne mahdollistavat erilaisten asioiden avoimen käsittelemisen ja myös kehittämisideoiden esilletuomisen.

  • Esihenkilönä ja johtajana on hyvä vaalia omaa tietotaitoa, hyvinvointia ja palautumiskykyä. Riittävän voimavarainen ja tunneälykkyyttä omaava johtaja kykenee luomaan myös psykologisesti turvallisen työyhteisön, jossa on mahdollista avoimesti käsitellä erilaisia asioita.

  • Hyödynnä esihenkilönä johtamistyössäsi myös oman esihenkilösi, kollegoiden ja esimerkiksi työnohjaajan tai ammatticoachin tukea.



Kristiina Lampela on työyhteisöjen ja johtamisen kehittäjä, psykologi ja työnohjaaja (STOry). Hän on inhimillisen työelämän puolestapuhuja, eri toimialoilla toimivien työyhteisöjen ja johdon työnohjaaja ja coach. Lampelalla on 25 vuoden monipuolinen kokemus työ- ja organisaatiopsykologina sekä myös työterveyspsykologin ja henkilöstöjohdon tehtävistä.



Blogi on julkaistu 22.2.2023 Kollega.fi-verkkolehdessä: https://kollega.fi/2023/02/ketutuksesta-kehitysdraiviin/



Kommentare


bottom of page