.png)
Siirtymät muutosmahdollisuuksina
Lataa kolumniin liittyvät tehtävät tästä:
Valtaosalla meistä kesäloma alkaa olla jo takanapäin ja työarki on koittanut. Kesälomalla itse kukin on voinut irtautua arjesta ja ladata akkujaan niin läheisiä kohdaten, reissuja tehden kuin lukukokemuksia hankkien. Lomamoodissa oleminen poikkeaa yleensä työ- ja normiarjestamme, koska silloin elämme usein vapaammin, kuuntelemme ehkä itseämme enemmän ja annamme itsellemme ehkä lupaa ottaa myös rennommin.
Ystävien ja sukulaisten kohtaamiset ovat voineet tarjota meille inhimillisiä peilipintoja, joiden kautta voimme saada uusia näkemyksiä ja kokemuksia sekä oppia uutta. Itse olen huomannut, että kesälomalla tapahtuneiden antoisien keskusteluiden ja kohtaamisten kautta olen saanut usein inspiraatiota johonkin uuteen. Lomallaolo myös mahdollistaa irtioton työstä, jolloin sitä voi tarkastella etäämmältä. Loman jälkeen voimme nähdä työkenttämmekin hieman uudessa valossa.
Kesälomalta työmoodiin siirtyminen puolestaan tarjoaa siirtymävaiheen, jossa piilee loistavia mahdollisuuksia erilaisiin inventaareihin ja suunnan tarkistuksiin. Siirtymä nostattaa meissä monenlaisia tunteita ja ajatuksia, joita on hyödyllistä pysähtyä tutkailemaan.
Psykologina ja työyhteisö- ja yksilöcoachina olevan havainnut, että monilla työpaikoilla työarki on näinä aikoina siinä määrin hektistä, että inventaareihin tai suvantohetkiin ei välttämättä tarjoudu säännöllisesti mahdollisuuksia. Joudumme yhä enemmän ottamaan vastuuta omasta itsestämme ja hyvinvoinnistamme ja miettimään myös sitä, kuinka voisimme luoda niin työssä kuin vapaalla keinoja riittävälle pysähtymiselle, ajattelulle, palautumiselle. Itsensä johtaminen on noussutkin entistä tärkeämpään rooliin. Toisaalta tarvitsemme myös organisaatioissa tilaa yhteiselle ajattelulle, pallottelulle, peruutuspeiliin katsomisille, kokemuksista oppimiselle ja tulevien suuntien yhteiselle jäsentämiselle.
Mitä sinulle tällä hetkellä kuuluu?
Siirtymissä meille tarjoutuu mahdollisuus pohtia aidosti, mitä meille kuuluu, mitä mahdollisesti haluamme vaalia ja tavoitella, mistä haluamme pitää kiinni, mistä kenties voisimme päästää irti tai luopua ja mitä arkikäytänteitä voisimme pyrkiä muuttamaan itseä paremmin palveleviksi.
Yksi hyödyllinen keino arvioida omaa tilannettaan on janan käyttö. Janan asteikko ulottuu nollasta kymmeneen, jossa 0 tarkoittaa surkeinta mahdollista hyvinvoinnin tilaa ja 10 taas parasta mahdollista oman hyvinvoinnin tilaa. Mille kohtaa janaa sinä asemoisit itsesi tällä hetkellä?
Kun olet löytänyt omaa tilannettasi luontevasti kuvaavan numeerisen arvon, pohdi, mistä lukusi muodostuu: mihin olet tällä hetkellä tyytyväinen, mikä on myönteistä, mikä on hyvin? Entä mikä mahdollisesti hiertää tai nakertaa hyvinvointiasi? Mitä jos hyvinvoinnin numerosi kasvaisi vaikkapa puolella tai kokonaisella numerolla kuukauden kuluessa: miten ja missä tämä muutos näkyisi käytännössä ja miten se tuntuisi elämässäsi, mikä olisi tuolloin toisin kuin tällä hetkellä? Mikä olisi sinusta realistinen lähiajan tavoite tämän muutoksen aikaansaamiseksi? Mitä voisit käytännössä tehdä jo tänään tai huomenna edistääksesi tätä tavoitettasi ja mitä voisivat olla aivan konkreettiset muutosta edistävät toimesi?
Entä voisitko asettaa itsellesi jonkin väliajan seurantaetapin, vaikka viikon tai parin päähän? Tuolloin voisit arvioida senhetkistä tilannettasi missä olet onnistunut, mikä on liikahtanut eteenpäin, miten aiot jatkaa. Muistathan kiittää itseäsi ja palkita itseäsi onnistumisista esimerkiksi sanomalla itsellesi ”hyvä minä” tai ”jes, mä onnistuin”. Onnistumista voi myös juhlistaa jollakin itseä ilahduttavalla tavalla. Samalla on hyvä muistaa, että takapakitkin kuuluvat normaalielämään ja muutosten tekemiseen. Älä lannistu niistä, vaan orientoidu uudelleen ja säilytä katseesi tavoitteessasi ja toivomassasi muutossuunnassa: ”Katse eteenpäin, en lannistu tästä!”
Tunnista voimavara- ja kuormitustekijäsi
Toinen mielekäs keino arvioida omaa hyvinvointiaan on pohtia omia voimavara- sekä kuormitustekijöitään niin työelämän kuin yksityiselämän näkökulmasta ja laittaa ne vaakakuppeihin. Mitä voimavaratekijöitä liittyy esimerkiksi omaan työhösi, mistä työssäsi tai työympäristössäsi tykkäät, mistä työssäsi innostut ja mikä saa sinut sitoutumaan tunnetasolla työhösi?
Entä mitä voimavaratekijöitä yksityiselämääsi liittyy? Mikä auttaa sinua pysymään hyvinvoivana ja onnellisena, mikä tukee hyvää palautumistasi, mistä koet työn ulkopuolella voimaantuvasi ja latautuvasi? Vapaa-ajan voimavaratekijät voivat liittyä esimerkiksi tärkeisiin ihmissuhteisiin, harrastuksiin, omaan aikaan, rentoutumiseen, uneen, ravitsemukseen sekä myös omaan persoonaan ja sellaisiin luonteenpiirteisiin, joiden koet tukevan omaa hyvinvointiasi. Tällaisia luonteenpiirteitä voivat olla esimerkiksi keskustelutaito, kyky iloita sekä omista että toisten onnistumisista, myötätuntoinen ja armollinen suhtautuminen itseen ja periksiantamattomuus.
Olennaista hyvinvointimme näkökulmasta on pyrkiä myötävaikuttamaan siihen, että vaakakupit olisivat keskenään mahdollisimman hyvässä tasapainossa – ja parhaassa tapauksessa voimavaratekijöitä olisi jopa enemmän. Silloin pärjäämme paremmin myös kuormitustekijöiden kanssa ja voimme ylipäätään hyvin.
Tilanteessa, jossa kuormitustekijät kuitenkin painavat enemmän vaakakupissa, kannattaa pysähtyä pohtimaan seuraavia asioita:
Millä tavalla voisit tietoisesti hyödyntää ja vahvistaa voimavaratekijöitäsi?
Usein esimerkiksi eriasteisissa uupumus- ja väsymystiloissa voimavaratekijämme jäävät helposti kiireen ja väsymyksen jalkoihin ja alamme laiminlyödä niitä, mikä vain lisää kuormituksen kokemusta. Onko sinulla kenties jokin sellainen voimavaratekijä, joka on päässyt unohtumaan ja jonka voisit palauttaa arkeesi? Mikä voisi palvella ja kohentaa hyvinvointiasi? Vai löytäisitkö kenties jonkin uuden voimavaratekijän?
Miten voisit vähentää kuormitustekijöiden merkitystä tai vaikutusta elämässäsi?
On hyvä tunnistaa, mihin kuormitustekijöihin voit itse vaikuttaa ja mihin sinulla ei ole mahdollisuuksia vaikuttaa. Minäpystyvyyttämme tukee valtavasti, kun huomaamme pystyvämme vaikuttamaan asioihin ja miettimään konkreettisia keinoja niiden muuttamiseen, eteenpäin viemiseen ja kuormituksen vähentämiseen. Toisaalta joskus on huojentavaa myös todeta, että johonkin tiettyyn asiaan ei voi vaikuttaa. Silloin kannattaa pyrkiä hyväksymään asia ja miettiä, voisiko omaa suhtautumistaan muuttaa tai tehdä kenties jokin muutos, jolla vähentäisi kuormitustekijän vaikutusta omaan hyvinvointiin. Aina voi hakea myös ulkopuolista tukea! Tuen ja sparrauksen hakeminen on pikemminkin vahvuuden ja valveutuneisuuden kuin heikkouden merkki!
Tuumasta toimeen
Tunnista voimavaratekijäsi ja vaali näitä tietoisesti elämässäsi!
Tunnista myös kuormitusta tuottavat asiat ja pohdi, mitkä niistä ovat sellaisia, joihin voit jollakin tavalla vaikuttaa.
Määrittele selkeä tavoite ja aikataulu muutossuunnallesi!
Tee konkreettinen suunnitelma mitä tulet käytännössä jatkossa tekemään.
Mieti, keitä tai mitä mahdollisia tukitahoja tarvitset tavoitteesi toteutumiseksi!
——-
Lukuvinkkejä itsensä johtamiseen liittyen:
Satu Pihlaja, Aikaansaamisen taika, Atena 2018
Jaakko Alasaarela, Sinä pystyt! ReadMe 2018